Seurojen Laatujärjestelmä

Seurojen laatujärjestelmällä kehitetään kokonaisvaltaisesti seurojen toimintaa ja se on ensisijaisesti seuran kehittämisen väline. Kokonaisvaltaisen kehittämisen tavoitteena on tukea seuroja pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, jonka pohjana on vahva seuraidentiteetti ja seuran jäsenistön laajasti hyväksymä toimintamalli. Laatujärjestelmä tukee seuran kehittämistä kolmella osa-alueella (urheilutoiminnassa, johtamisessa ja viestintä/markkinoinnissa) ja viidellä eri tasolla. Tasojen kriteerien vaativuus kasvaa alkaen tasolta 1 ja päättyen tasolle 5.

Miten seura pääsee laatujärjestelmään

Päästäkseen mukaan laatujärjestelmään seura ottaa yhteyttä omaan Palloliiton alueeseensa (eteläinen, läntinen, itäinen ja pohjoinen alue), jolta seura saa tarkemman laatujärjestelmän esittelyn ja miten seura voi sen avulla toimintaansa kehittää. Tämän jälkeen lähetetään seuran ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen laatujärjestelmän arviointityökalun kirjautumisohjeet ja salasana, jolla seura pääsee heti tutustumaan laatujärjestelmän verkkotyökaluun.

Millä toimenpiteillä seuraa kehitetään laatujärjestelmässä

Seuran kehittäminen laatujärjestelmässä muodostuu kolmesta ”pilarista” eli seuran itsearvioinnista, Palloliiton arvioinnista ja Palloliiton alueellisen palveluketjun seurapalveluista. Seura valmistautuu Palloliiton arviointiin kaikilla laatujärjestelmän tasoilla, tekemällä seuran itsearvioinnin ko. tason urheilutoiminnan, johtamisen ja viestintä/markkinoinnin kriteereihin. Palloliiton arvioinnista seura saa arviointiraportin, jossa on seuran keskeiset arvioinnissa tunnistetut kehityskohteet. Seuran ei tarvitse ratkoa kehityskohteitaan yksin vaan arviointitilaisuudessa keskustellaan myös, miten Palloliiton alueellinen palveluketju voisi auttaa seuran kehittämisessä.

Seuran hallitukselle

Seuran hallituksen rooli on aivan keskeinen laatujärjestelmän hyödyntämisen ja seuran kehitystoimenpiteiden toteuttamisen näkökulmasta. Aikaisemman kokemuksen perusteella ne seurat, joissa seuran hallitus on ottanut laatujärjestelmän seuran keskeiseksi toiminnan kehittämisen työkaluksi, on myös hyötynyt siitä eniten. Käytännössä se on tarkoittanut, että seuran hallitus on ollut hyvin edustettuina arviointitilaisuuksissa ja se on arviointien jälkeen laatinut yhdessä seuran keskeisten toimihenkilöiden kanssa kehityssuunnitelman, jonka toteutumista se on myös aktiivisesti seurannut ja myös siihen osallistunut.

Seurat, joissa laatujärjestelmä on otettu seuran keskeiseksi kehittämisen työkaluksi niin esimerkiksi seuran toiminnan johdonmukaisuus ja ennakoitavuus on parantunut, kun seuran toimintaa ohjaavat linjaukset on suunniteltu, dokumentoitu ja otettu käyttöön seuran toiminnan kannalta keskeisillä osa-alueilla. Samalla koko seuran kehittäminen on tullut myös systemaattisemmaksi ja seura on Palloliiton kanssa syventyneen yhteistyön avulla pystynyt paremmin hyödyntämään Palloliiton tarjoamia palveluita.

Laatujärjestelmän taustaa

Jalkapalloseurojen laatujärjestelmä on suunniteltu yhdessä seurojen kanssa ja se avattiin pilotointi vuoden jälkeen kaikille seuroille vuoden 2015 alussa. Laatujärjestelmä urheilutoiminnan kriteerit uusittiin 2017 tukemaan vielä vahvemmin suomalaisen jalkapallon strategian (2016–2020) pelaajan laadukasta arkea. Laatujärjestelmän viiden vuoden kokemusten, tulosten ja arvioinnin perusteella on seurojen laatujärjestelmä uusittu vuodelle 2020 kriteeristön, arviointityökalun, arviointimetodin ja seurojen tukitoimenpiteiden, eli seurapalveluiden suhteen. Palloliiton historian suurin organisaatiomuutos, Seurojen Palloliito, mahdollistaa nyt alueellisen palveluketjun avulla paremman ja vaikuttavamman seurojen tukemisen niiden kehityspolulla laatujärjestelmässä.

Yhteyshenkilöt alueilla

• Pääsarja- ja talenttitukiseurat Henri Alho henri.alho(a)palloliitto.fi
• Eteläinen, Taneli Haara taneli.haara(a)palloliitto.fi
• Läntinen, Janne Koivisto janne.koivisto(a)palloliitto.fi
• Itäinen, Jaakko Pulkkinen jaakko.pulkkinen(a)palloliitto.fi
• Pohjoinen, Esa Saajanto, esa.saajanto(a)palloliitto.fi